Hyvät lukijani,
Ansioitunut kollegani Vasilisa kirjoitti blogissaan suomalaisen tuoksuidentiteetin muotoutumisesta. Joulukuussa lanseerattu Hannele Eau de Parfum on mitä suurimmassa määrin suomalaiselle naiselle suunniteltu ja siinä on vahvoja 50-lukuisia retrotunnelmia. Itse liitän Hannelen tuoksun vähän maalaisempaan maisemaan tai ainakin maalaiskaupunkimaisemaan. Tonkapavun tuoma leikatun heinän tuoksu sekä ruusu, sireeni ja pioni henkivät menneen ajan maalaisidylliä. Olen pitkään miettinyt, millainen tuoksu olisi helsinkiläinen retrotuoksu. Kyseessä olisi siis Hannelen helsinkiläistynyt sisartuoksu. Pariisillehan on omistettu useampiakin tuoksuja. Edellisen postaukseni kommenteissa nousi esiin ruusuinen Paris, joka on saanut seurakseen kevyemmän, mutta silti ruusuisen, EdT:n. Toinen ihana pariisilaisparfyymi on totta kai Guerlainin hurmaavan lehmuksinen Champs-Elyses.
Nyt, hyvät lukijani, haluaisin teidän tajunnanvirtaanne. Millaisia tuoksumielikuvia Helsinki teille tuo. Mielellään vielä sellaisia tuoksumielikuvia, jotka olisivat ilmaistavissa retrohenkisen naistentuoksun kielellä. Itselläni on toki mielessä enemmänkin ajatuksia. Nyt kuitenkin haluaisin teidän aloittavan aivan puhtaalta pöydältä ja miettivän, minkä tyylinen on Helsingin tuoksu. Nimi tälle tuoksulle on jo valittuna ja kontekstissaan se on suorastaan ilmiselvä.
Lisätäkseni hiukan jännitystä, hauskuutta ja panoksia haluan julkistaa nyt arvonnan. Kaikkien tätä postausta kommentoineiden kesken arvotaan palkinto: voittaja saa Hannele-tuoksunäytteitä ja pääsee ensimmäisenä haistelemaan uutta kehitteillä olevaa Helsinki-henkistä tuoksua. Arvonta päättyy 12.2. kello 24:00. Odotan jo innolla kommenttejanne!
Kiitos ja mahtavaa! Minusta Helsinki tuoksuu mereltä ja märältä asfaltilta, mutta erityisesti lehtipuilta. Harva kaupunki on kesäisin näin vihreä, Helsinkihän on yhtä puistoa! Sekaan voisi leipoa muutaman jäätelöpallon, siiderin ja piknikpatongin! Jos retroillaan, niin miten olisi 60-luvun vappupiknik Kaivopuistossa? I <3 tippaleivät.
VastaaPoistaHmm, Helsinki. Tuli mieleen raikas merituuli, jossa on kuitenkin kirpakkaa makeutta. Vasilisaan viitaten hieman simamainen, siiderisen makea vivahde. Helsingin tuoksu on samaan aikaan hienostunut ja silti suomalaisella tavalla maanläheinen.
VastaaPoistaKiitos Vasilisa ja Elisa kommenteistanne! Itselleni on tullut Helsingistä hyvin samantyylisiä tuoksumielikuvia. Tosin paholaisen asianajaja tässä vieressä taas ilmoitti, että 50-luvun Helsingin pitäisi tuoksua kivihiilelle, pölylle ja kasvavalle teollisuudelle. Totta varmasti tuokin, mutta tuskin kukaan sellaista haluaa sellaista pukea päälleen.
VastaaPoistaSen sijaan näiden lisäksi vanhasta 50-luvun Helsingistä tulee mieleen vanhanaikaiset synteettiset tuoksut. Sellainen vanhanaikainen synteettisyys, joka oli vielä haistettavissa 80-luvun alun tavarataloissa. Onkin hauskalla tavalla ironista, että ainakin tämän minun "synteettisen" tuoksumielikuvani luomiseen tarvitaan erästä luonnonainetta, joka ei edes ole syntetisoitavissa.
Minulle tulee koko ajan mieleen rosoisempi Helsinki, alkoholinhuuruinen, lähiökuppiloineen ja laitapuolenkulkijoineen. Niitä riittää, eikä pelkästään kantakaupungissa liikkuvakaan voi tuolta puolelta välttyä. En tiedä miten tuon rosoisuuden voisi tuoda tuoksussa esiin, kukaan ei varmasti halua spurgulta haista :D
VastaaPoistaHalusin miettiä tätä muutaman päivän. Pisin aika mitä olen Helsingissä yhteen menoon viettänyt on 2 viikkoa. Sekin oli talvella ja mieleen on jäänyt lähinnä pimeys.
VastaaPoistaKonkreettisia tuoksukokemuksia Helsingistä minulla on siis melko rajoitetusti mutta sehän ei estä kuitenkaan mielikuvien muodostamista. Moderni Helsinki tuoksuisi mielestäni mereltä, mausteilta, eri kulttuureilta, kiireeltä ja kuhinalta, ahtaalta. Mukana olisi myös ripaus hienostuneisuutta ja eleganssia.
50-luvn Helsinki tuoksuisi mereltä ja tuulelta. Se tuoksuisi rock'n rollilta, pillifarkuilta ja ballerinoilta, BB-ruudullisilta kellohelmoilta, nuorison hurmokselliselta kapinalta. Puuterilta, Armi Kuuselalta, glamourilta. Särmikkäältä. Kuplivalta.
Juuri nyt lumen tuoksu, mitä se sitten ikinä onkaan, ollaan kuin Novosibirskissä...
VastaaPoistaKun tulen takaisin Suomeen, hajumiljöö lyö aina vahvasti vastaan. Rööki, pultsarinkusi, maatuvat lehdet,katupöly, pakokaasu, märkä toppatakki, rakkolevä ja keväällä ehdottomasti lehmuksenkukat.
Retrofiiliksenä tulee mieleen omenalimonadi ja suklaalla kuorrutetut popcornit, joita sain lapsena kerran vuodessa Helsinkiin suunnatulla päiväreissulla. Sillon pääsi ihmettelemään suuren cityn ihmeellisyyksiä kuten asematunnelin rullaportaissa virtsaavaa setää. Helsinki-retrotuoksussa olisi siis jotain suolaista, suklaista ja omenaista. Tarkemmin en osaa eritellä, kun en varsinaisesti tuoksuasiantuntija ole.
VastaaPoistaNykyisin assosioin Helsinkiin tunkkaisen kosteuden, pölyn, tupakan ja pakokaasut. Näistä ainesosista ei hirveän miellyttävää tuoksua saisi aikaan.